Oli taas aika lähteä Kiinaan Kantonin messuille.  Ensin lento Kemistä Helsinkiin 1,5 tuntia.  Odottelua Helsingissä 4 tuntia.  Lento Helsingistä Heathrow Lontoo yli 3 tuntia (silloin ei ollut suoria lentoja Helsingistä Hong Kongiin).  Odottelua Heathrowssa 4 tuntia.  Lento Heathrowsta Hong Kongiin 13 tuntia.  Lento Hong Kongista Kantoniin reilu tunti.  Taksi lentokentältä China Hotel 2 tuntia.  China Hotel siksi että se sijaitsi aivan kiinni messualueessa pienen kävelymatkan päässä.  Tässä vaiheessa olin siis ollut matkalla vajaat 30 tuntia ja aivan sipissä.

Saavuin hotellille, sen valtavaan aulaan jossa pieni sinfonia orkesteri soitteli jotain asiakkaiden iloksi.  Menin respaan ja sanoin nimeni ja että olin varannut huoneen etukäteen omalla nimelläni.  Hetkinen sanoi virkailija ja lähti johonkin.  Naputtelin sormilla pöytään ja odottelin jo pääsyä lopultakin huoneeseen lepäämään.  Virkailija saapui lopulta ja ilmoitti pahoitellen että tulin sen verran myöhään että huone on jo annettu pois, minulle on varattu huone Holiday Inn hotellista.  Tiesin että se on sellaisessa paikassa että minun olisi istuttava taksissa ruuhkassa mennen tullen messuille, juuri siksi olin varannut tämän China hotellin.  Tämä ei käy ilmoitin ja pyysin kutsumaan managerin paikalle.  Joku juippi tuli paikalle ja pahoitteli että tällaista on tapahtunut mutta Holiday Inniin on mentävä. Ukko häipyi saman tien ja minut jätettiin siihen ihmettelemään.  

Päivittelin siinä että miten tästä selvitään, mutta mihinkään Holiday Inniin en lähde.  Kutsuin sitten virkailijan jutuille ja pyysin antamaan tämän Marriott hotellin kirjepaperin minulle.  Ukko teki työtä käskettyä.  Katsoin virkailijan nimen takista ja aloin kirjoittaa:  Olen tehnyt varauksen tähän hotelliin kaksi viikkoa sitten ja saanut vahvistuksen hotellin varauskeskuksesta.  Nyt tämä vastaanotto virkailija Wu Xi ilmoittaa että huonetta ei ole ja minun on mentävä Holiday Inn hotelliin.

Näytin paperin virkailijalle ja sanoin että allekirjoita!  Saman tien ukko lähti ja näytti menevän ”managerin” luo jossa käytiin keskustelua.  Kohta tuli pikkolo siihen ja koppasi laukut ja pyysi seuraamaan.  Mentiin muutama kerros ylös johonkin aulaan jossa tarjoilija odotteli ja ”manageri”  Sir tahtoisitteko tässä odotellessa jotain juotavaa.  No pitihän siinä gintonic vähintään pyytään.

Kuinka ollakaan kohta tuli joku ja kuiskasi jotain ”managerin” korvaan.   Sir teille on yllättäin löytynyt huone voitteko seurata.  Menimme huoneeseen joka mielestäni näytti paremmalta kuin olin varannut.

No löytyihän sitä huone.  Tarinan opetus: Ei kannata koskaan vaipua eptoivoon – kyllä konstit löytyy.